Mulla on henkisesti niin paha olo että se tuntuu jo fyysisestikkin. Sitten jostakin syystä äsken kattelin Turun vuokra-asunto tarjontaa (älä kysy miks, en tiedä) niin onnistuin saamaan kyyneleet silmiini. Siinä sitten hetken aikaa tihrustin ja suljin ne sivut. Ahdistus vaan paheni.

No onnistuin sitten eilen sekaantumaan siihen työkaveriinikin. Mä en sitten näköjään kykene pitämään itteäni enää lainkaan kurissa. Mulla on ilmeisesti pakottava tarve tehdä tästä elämästäni koko ajan vaan hankalampaa. Eipä ole nyt kauhean kiva törmäillä tähän henkilöön tuolla työpaikalla. Minulla kun ei ainakaan tällä hetkellä ole mitään sellaisia tunteita että hänen kanssaan haluaisin suunnitella jotakin vakavampaa.

Helvetillinen stressi päällä näistä rahahuolistakin. Mitään ongelmaahan ei olisi rahatilanteen suhteen ollut jos se helkkarin vakuutusyhtiö ei olis menny pyytelemään niitä maksuja. Nyt olen sitten korviani myöten lirissä sen takia. Vielä minä ymmärrän jos joihinkin tälläisiin vapaaehtoisiin vakuutuksiin vaaditaan niitä maksuja etukäteen mutta että liikennevakuutukseen jossa ei ole kuin se tietty aika rekisteröidä se omiin nimiinsä ilman lisämaksuja. Näillä tälläisillä asioilla heikossa rahatilanteessa olevia ajetaan entistä huononpaan jamaan. Minullakin nyt sitten tämän takia siirtyy monia laskuja maksettavaksi myöhässä. Sopii vaan kysyä että onko se reilua että joudun tämän takia sitten maksamaan lisäkuluja.

Ahdistaa sekin kun ei ole ketään jolle puhua näistä asioistani. Ilman tänne blogiin kirjoittamista olisin varmaan menettänyt järkeni lopullisesti jo ajat sitten. Tai kyllähän mä taidan ollakkin sen järkeni hukannut. Jeps, taidan mennä kattomaan töllöä.

-Ressuu