Ei tämä ikävä ja tuska vaan lievene, ei sitten millään. Tuli taas itkettyä päivän pakolliset itkut. On tämä mun elämä kyllä ihan perseestä. Ja kohta leviää pää tuohon koiran jatkuvaan vinkumiseen.

Kumpa hetkeksi voisin hengähtää
ajatuksia paperille pistää
tai edes nukahtaa
Et tiedä miten tahtoisin
kuinka kovasti yritin
Kirjoitan rivit uudelleen
hiekka valuu
se valuu läpi sormien
läpi sormien

Nyt erillään me mietitään
miksi toisiamme
niin kovasti taas pelätään
Yksinään kai herätään

Hiljaisuus se mun nimeä huutaa
pyytää matkaan
tule mukaani katsomaan
Ovet auki toiseen maailmaan
En niistä käydä saattaisi
kovin kauas matkaisin
Kirjoitan rivit uudelleen
hiekka valuu
se valuu läpi sormien
läpi sormien

Nyt erillään me mietitään
miksi toisiamme
niin kovasti taas pelätään
Yksinään kai herätään

Hetki kulje kanssani
voisin kaiken nähdä kirkkaammin
Kirjoitan rivit uudelleen
raskasta on hengittää (hiekkaa)

Nyt erillään me mietitään
miksi toisiamme
niin kovasti taas pelätään
Yksinään kai herätään

Hetki kulje kanssani
voisin kaiken nähdä kirkkaammin
Kirjoitan rivit uudelleen
raskasta on hengittää hiekkaa

-Stella

Kun iltaisin yksin jään
sua mä silloin mietin
en ymmärtää voi, miksi lähdin pois
mä parhaimman vuoden sun
kanssas kahden vietin
kun uudelleen taas kaiken alkaa vois

Pyydä vain
mä lennän niin kuin siivin
halki yön, ja heräät suudelmaan
vuoteeseen
sun vierees hiljaa hiivin
siihen jään, en lähde milloinkaan

mä saapuisin, jos mä vain
tulla uskaltaisin
mä siitä öin ja päivin unta nään
ja haaveilen, kuinka taas
kanssas olla saisin
ja kainaloon sä painat jälleen pään

-Kirka