31v miehen elämää. Kirjoituksia työstä, vapaa-ajan vietosta ja parisuhde kuvioista(ai niinku mistä?!?). Tutut ja ystävät sekä kaikki muutkin lukeminen omalla vastuulla. Ettäs tiedätte!
HUOM! Kaikkien tekstien ja tekstin osien kopiointi on ehdottomasti kielletty. Myös kaikki kuvani ovat omaisuuttani eikä niitä saa ilman lupaa kopioida, PRKL!
No niin pitkästä aikaa tekstin tynkää tänne. Elelen nykyään parisuhteessa Ma:n kanssa ja meillä on mennyt ihan hyvin tai oikeastaan paremmin kun hyvin. Pari kuukautta ollaan nyt silleen tiiviisti oltu yhdessä ja Ma on käytännössä koko tämän ajan majaillut minun luona. Nyt sitten minulla on ponnahtanut pintaan todella paha luottamuspula. Se ei johdu mitenkään Ma:sta vaan on tuolla minun pääni sisällä. Ma ei ole millään tapaa osoittanut minkäänlaista epäluottamusta, paitsi ehkä nyt kun joku hänen miespuoleinen kaveri on täällä Kuopiossa vierailulla ja majailee Ma:n kämpillä. En ihan täysin ole perillä tästä kaveruussuhteesta, enkä täysin ymmärrä sitä, enkä myöskään täysin pysty sitä hyväksymään. Minun mielestä kun edelleenkään mies ja nainen ei voi olla pelkästään kavereita. Kuitenkin jossakin vaiheessa jommalla kummalla tulee jonkinlaisia tunteita siihen mukaan. Mutta siis, pelkään että tämä minun luottamuspulani tulee vielä aiheuttamaan tällä suhteelle lopun. Tätä en tietenkään toivo mutta tuskimpa tälläistä tilaa mikä minulla nyt on vallinnut muutamat päivät kestä kukaan. Toisaalta olen myös nyt joutunut toteamaan itsessäni aivan uuden piirteen. Olen helkkarin mustasukkainen ja sitä ei ole aikaisemmin minulla ilmennyt tässä määrin. En tiedä mitä tämä merkitsee mutta aika helvettiä se tekee elämästäni.
Kaikkea mukavaakin on tiedossa. Loma alkaa tämän viikon jälkeen ja saa olla ruhtinaalliset neljä viikkoa poissa töistä. Niistä neljästä viikosta ekat kaksi menee Ma:n kanssa Bulgariassa lomailessa ja silleen. Siihen päälle vielä Helsingissä oleilua ja Tallinnassa käynti. Eli ihan vaan kaksistaan Ma:n kanssa. Pitäisi siis olla iloinen. Mutta minkäs teet kun pää takoo vaan kaikkea paskaa.
Minun mummo kuoli tuossa toukokuun lopussa ja nyt on senkin takia ollut aika raskasta aikaa niin ei enää tälläistä tressiä turhaan viittis kärsiä. Pitäisi järjestellä perunkirjoitukset ja myydä asunto yms. mutta tuntuu ettei mikään asia etene mihinkään suuntaa. Kaipa mä olen taas vaipunut jonnekkin masennuksen syövereihin, PRKL!!!
Blogini on toistaiseksi telekalla niin kuin varmasti olette huomanneetkin. Tällä hetkellä ei vain ole inspiraatiota kirjoittaa. Katsotaan josko palaan vielä asiaan.
Pitkästä aikaa päivitystä tänne. Ei vaan ole jotenkin ollut sitä fiilistä että olisi tänne jaksanut kirjoittaa. H:n kanssa juttu sitten todellakin lopahti eli tässä sitä mennään edelleen sinkkuna eteenpäin. Kivalta ei tunnu mutta minkäs sille voi. Olen tosin huomannut viime aikoina että minulla on jonkinlaisia tunteita Ma:ta kohtaan. En vaan ole pystynyt käsittelemään että mitä ne ovat. Ma:n kanssa ollaan kyllä nähty todella usein tässä kuluneen kuukauden aikana ja meillä on ollut todella hauskoja hetkiä yhdessä. Varattiin me jopa heinäkuulle yhteinen matkakin Bulgariaan Sunny Beachille. Sitä odotellessa ja Suomenkin kesää odotellessa.
Vappukin oli ja meni. Onneksi meni siitä viikosta ei ole juurikaan mitään hyvää kerrottavaa. Ensinnäkin se ei ollut hyvä asia että kuppia tuli otettua todella hienosti viisi päivää putkeen, aivan järjetöntä. Elämä vaan oli persiillään ja sitä retkahti sit tosi pahasti. Toisekseen itse vappuaatto oli aikalailla sieltä itsestään. Alkuilta ihan jees mutta sitten meidän kaveriporukka hajos ympäriinsä ja jouduinpa välillä olemaan jopa ihan yksinäni. Ei kiva. Lopulta kuitenkin pari frendiä löysi tiensä takaisin meikäläisen tykö ja sen jälkeen oli ihan ok loppu ilta. Tosin paikka jossa olimme ei juuri tarjonnut sitä mitä etsin eli naisseuraa.
Rahatilanne on edelleen aivan pohja mudissa. Itseasiassa kaikenmaailman epäonnet mitä kohdalle on tässä sattunut ja siihen päälle tuo vapun järjetön kupitus ovat aiheuttaneet rahatilanteeseeni todella pahan vajeen. Yritin paikata tuossa tilannetta sillä että otin pekkasia yli 50tuntia rahana mutta eipä sekään riittänyt tilannetta saamaan ajantasalle. Eli seuraavakin tili mikä tulee menee myös samantien. Ja taas on niin kivaa. Sitä seuraavasta tilistä sitten pitääkin maksaa matka ja taas ollaan pa, no mutta pääseepähän lomalla sitten ainakin reissuun ja lomarahat sitten kyllä korjaa onneks tilannetta. Laitoin taas hakemuksen halvempaan asuntoonkin. Toivottavasti jokin hyvä löytyisi ja pian. Tässä asunnossa kun tuppaa olemaan vielä ongelmana yläkerran naapurikin joka jaksaa aina valittaa joka asiasta ja sitten itse pitää kännipäissään meteliä keskellä yötä. Terveisiä vaan sille kusipäälle.
Mä olen niin väsynyt elämään tuon koiran kanssa yksinäni että olen jo jonkin aikaa harkinnut josko antaisin sen pois. Pahaltahan sekin tuntuu mutta jos ei jaksa niin ei kai siinä sit varmaan vaihtoehtoja ole. Ei sillä kyllä se piristääkin mieltä aina välillä ja onhan se aivan ihana otus. Että tälläistä...tuosta vielä tilanteeseen sopivaa musiikkia.
...nimittäin itkuraivokohtaus. Voisko tässä elämässä joskus edes yksi asia mennä niinku haluais. Hitto että mä tykkään siitä ihmisestä ja olen monta päivää elänyt täysin pimennossa. Toinen pyörii vaan koko ajan mielessä mutta mitään hänestä ei vaan kuulu. Sitä on jo miettinyt että onko jotain ikävää sattunut mutta en kuitenkaan siihenkään usko. Jos en tuntisi H:ta jo sen verran niin tietäisin varmaksi että tämä oli tässä. Tunnen kuitenkin häntä ja kun hän viimeksi nähdessämme sanoi tykkäävänsä minusta niin en ole vielä kokonaan menettänyt toivoani.
Tästä vielä yö-musiikkia.
I see reflections of tomorrow And a story becoming life I see the sum of every perfect thought Unlocked within my mind Can our dream survive a thousand lies? To linger when we die Can a promise last forever? When lifetimes intertwine For in your hand my essence rests As does your spirit mine My dearest friend My deepest love The sentiment divine
I can be certain There's nowhere else to be Than in your arms When the world comes down on me I can believe it And give myself away To face our every burden With a promise made on our wedding day
Darkness is an angel's bow Like an anchor to the heart Casting arrows into the snow Unknowing where you are And if a promise is forever Words that can forget Then it lives within the heart of God A love without regret
I can be certain (and can you see?) There's nowhere else to be (what you mean to me) Than in your arms When the world belongs to me I can believe it (and I believe) And give myself away (in you and me) To live out every moment With a promise made on our wedding day
En ole neljään päivään kuullut mitään H:sta eli ei ole reissullansa muistanut minulle päin viestiä laitella tai sitten on vaan todettava että ei ilmeisesti ole kiinnostanut tai jotain. Päätin sillon ennen kun H lähti reissuun että minä en laita viestiä siihen suuntaan vaan annan hänen tehdä aloitteen siinä asiassa. No tulos on sitten tässä. Aika paskat fiilikset on tällä hetkellä. Toisaalta on aika kova ikävä ja toisaalta taas aika kovat suuttumuksen tunteet. Sitten siihen päälle kun lisätään epävarmuus tilanteesta niin ai että kun on niin iloinen mieli. On oikein sellainen ranteet auki fiilis tai sitten että vois vetää pään niin täyteen viinaa ettei ajatus enää juoksisi sitä vähääkään.
Jotenkin pystyn kuvittelemaan jo mielessäni että sieltä jossakin vaiheessa pamahtaa viesti missä lukee lyhyesti vain "tämä juttu oli tässä". Eihän nämä asiat nyt niin hyvin elämässäni voisi mennä että kun se oikea minun mielestäni kohdalle osuu niin ajatukset olisivat samat toisellakin osapuolella. Joo nyt on kyl sellanen masis taas täällä ettei oikein tiedä itkeäkkö vai nauraa. Yhtään ei ole sellainen olo että naurattaisi mutta jotenkin tuntuu vaan niin saatanan koomiselta tämä olo että vois nauraa räkättää maha kippurassa.
Viimeisen postauksen jälkeen ollaan nähty tämän viimeksi tapaamani naisen kans muutaman kerran. Annetaan hänelle nyt sitten kirjain niin helpottaa hänestä kirjoittamista eli hän on H. No meillä on mennyt ihan hyvin mutta kuitenkin jonkinlainen epävarmuus kaikesta leijuu ilmassa koko ajan. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä mitkä omat tunteeni on ja miten haluaisin tämän tarinan etenevän mutta H:n puolelta sitten löytyykin enemmän sitä epäselvyyttä. Hän on kyllä sanonut minulle että tykkää minusta ja et hänellä on mukavaa minun seurassani. Eräs asia nyt saatiin sentään (ehkä) viime kerralla selvitettyä. Hän on senkin takia epäröinyt "suhdettamme" kun hänellä on mahdollisesti muutto toiseen kaupunkiin edessä syksyllä. No sanoin tähän sitten että ei minuakaan täällä Kuopiossa mikään pidättele ja sehän pitääkin täysin paikkansa. Olenhan Turkuunkin takaisin muuttamista miettinyt todella usein ja niin kun olen niin monesti sanonut ei tämä kaupunki vaan enää tunnu siltä miltä se joskus tuntui. Joka tapauksessa, tämän jutun eteneminen ei ole paljoakaan minun käsissäni. Tietysti jotakin voin tehdä mutta H:sta kaikki on loppupeleissä kiinni. Tällä hetkellä H on reissussa ja palailee (kai) sunnuntaina. Oli puhetta että maanantaina nähtäis sit mut saa ny nähä. Mitään ei nimittäin ole kuulunu siltä suunnalta pariin päivää mutta enpä mäkään viitti pommittaa koko ajan.
Voi paska! Siinä osuva aloitus tälle kirjoitukselle. Olen A:sta eron jälkeen ollut lukuisten naisten kanssa mutta en ole pistänyt tunteitani peliin kuin kahdesti. Sillon joskus syksyllä ja nyt. Syksyllä homma loppui lyhyeen naisen toimesta ja niin sitten kävi nytkin. Eli ne molemmat kaksi kertaa kun olen antanut itseni ihastua kunnolla ovat sitten tuottaneet roppakaupalla paskaa niskaan. Ai kun kiva! Täytyy sitten ilmeisesti jatkossa yrittää pitää perinteinen kyynisen paskan olemus ja jättää tunteet kokonaan pois. Ei jaksa näitä paskoja fiiliksiä mitä sitten tulee siitä kun homma meneekin puihin.
Eli tämäkään viimeisin yritykseni ei siis tuottanut sen suurempaa onnea mun elämääni. Lienee taas aika vetää pää täyteen ja ottaa sellaset koomat että taju lähtee. Ei jaksa nyt enempää kirjoittaa.
Olen muutaman kerran kuluneen viikon aikana nähnyt viime lauantai tapaamaani naista ja hänen tyttöään. Meillä on mennyt ihan mukavasti ja jotenkin tuntuu siltä että tästä voisi vihdoin kehittyä sitä mitä haluan eli oikea parisuhde. Tyttökin on todella hyvin hyväksynyt minut ja kun eilen kävin heillä kylässä kyseli jäänkö minä yöksi. No yövieraaksi en kuitenkaan voinut jäädä mutta aika myöhäänhän tuo meni kun kotia pääsin. Oli todella mukava ilta.
Muuten tässä ei sen ihmeempiä, töissä ja silleen. Tosin olin viime viikon sairaslomalla mutta nyt kaikki taas siltäkin osin kunnossa. Ikuinen ongelma eli jonkin asteinen rahapula nyt vaivaa yhä edelleen. Voi tsiisus että tää yksin asuminen on oikeasti kallista. No sen nyt olen tainut monta kertaa ennenkin mainita. Koirallakin on taas korvatulehdus. Ei ole kauaa aikaa kun sillä viimeksi se oli tai sitten se ei edes kunnolla parantunut viime kerralla. Pitänee taas käyttää sitäkin lääkärissä ja sehän tietenkin taas maksaa maltaita. Tämän viikon olen muuten pysytellyt poissa baarista ja se on jotakin ihan uutta. En muista millon viimeksi olisin ollut kokonaisen viikon käymättä baarissa. No ihan hyvä homma ei siinä mitään.
Ensinnäkin en tiedä miksi aikaisempi kirjoitus on tolleen ihan ihmeellisesti. Jonkun härön olen siinä varmaan tehnyt mutta enpä sitä onnistunut korjaamaan. Sitten toisekseen pahoittelut että olen taas pitänyt hieman hiljaiseloa.
No mitäs minulle on sitten taas ehtinyt tapahtumaan?! Varmaan voisin aloittaa asiasta joka minuun on viimeisenä parina päivänä vaikuttanut kaikkein eniten. Olin tuossa lauantaina muutaman työkaverin kanssa iltaa viettämässä tai no meni siinä ensin kyllä päiväkin mutta kuitenkin. Sitten tutussa kantapaikassani ollessamme huomasin vähän ennen baarin kiinni menoa erään aivan ihastuttavan naisen seisovan siinä melkein edessäni. Taisin siinä sitten pari kertaa katsoa häntä ja kutsuin sitten siihen luokseni juttelemaan. Sain suostuteltua hänet sitten mukaani vaikka se nyt ei ollutkaan päätarkoitukseni. Minulle tuli jotenkin heti sellainen tunne että tässä voisi olla henkilö joka herättää minussa todellisia tunteita. Ensinnäkin ulkonäöllisesti juurikin sellainen mistä pidän ja muutenkin hänen käytöksensä ja olemuksensa vastasivat juuri sitä mitä haluan.
Oli muuten muutenkin todella onnistunut ilta tuo ilta työkavereiden kanssa. Meillä oli hyvä porukka ja kaikki tuli toimeen keskenään eli siis helvetin hauskaa oli ja jos ei muuten niin ainakin erään järkyttävän eukon kustannuksella joka baarissa hillu ja yritti iskee ekaks mun kaveria ja sitten moneen otteeseen mua. Nyt taas painetaan töitä, olin tuossa viikon sairaslomalla kun unet taas vaihteeks hieman katos. Ääh, ei kyllä nyt näin yön pikkutunneilla ajatus juokse. Täytyy koittaa kirjoittaa joku päivä enemmän.
Niin no huomenna (tai siis tänään) tapaan tämän ihastuttavan naisen tytön, täytyy sanoa että hieman jännittää mitä hän ajattelee musta. Mä ainakin odotan innolla tapaamista. Siitäkin sitten ehkä enemmän joku päivä.
- Rock, Heavy ja Black/ Death/ Doom/ Industrial/ Power/ Gothic -Metal musiikkia. Tässä jotain: Amon Amarth, Asphyxia, Blood Stein Child, Bullet For My Valentine, Children Of Bodom, Dimmu Borgir, Draconian, Gothminister, My Dying Bride, Paradise Lost, Sirenia, Slipknot, Sonic Syndicate, The Cruxshadows, Tristania ymv.
-Live keikat.
-Kauhu ja jännitys elokuvat, Stephen King, Wes Craven, Quentin Tarantino. Joitakin mainittavia leffoja: Hämärästä aamunkoittoon, Kill Bill 1-2, Natural Born Killers, Hohto, Piina.
