Kyllä vain minäkin todellakin luen kirjoja. En niitä tosin ole lukenut kauhean kauan ehkä muutaman vuoden vaikka kolmekymmentä lähestyykin kovaa vauhtia. Koulussakin kirjojen lukeminen ja niistä esitelmien tekeminen oli kamalaa pakkopullaa.
Mutta asiaan...tällä hetkellä luen Juha Vuorisen (suosikki kirjoittajani) Nokimusta seikkailu nimistä kirjaa. Ja sieltä tuli vastaan tuossa eilen iltana/yönä eräs kohta joka oli mielestäni aika hyvä. Laitan sen nyt tähän:

Kahden henkilön puhelin keskustelu
"-Saanko ensin vähän perustella mitä mulle merkitsee se motiivi?
-Toki
-Mikä susta on rangaistavinta, se että joku ajattelee, puhuu tai tekee pahaa? kysyin.
-Tietysti se tekeminen, nuija.
-Mutta mitä hänen on pitänyt tehdä ennen pahan tekemistä?
-Miten niin pitänyt tehdä?
Ei taida olla ihan hedelmällisin aika keskustella keskellä yötä näin syvällisiä.
-Otetaan toinen esimerkki: jos pieni tyttö nimeltä Anna varastaa naapurin puusta, niin mitä Annan pitää ensin tehdä?
-Kiivetä aidan yli?
-Ihan varmasti. Mutta mikä saa Annan kiipeämään aidan yli?
-Että pikku tyttö saa haettua sen tyhmän ja lapsia vihaavan sedän puusta yhden omenan, Anna kikatti.
-Onko Anna etukäteen päättänyt varastaa tuhman sedän puusta omenan?
-Tietysti eihän Anna unissaankaan kävele.
-Missä se päätös tapahtuu? jatkoin tenttiä.
-Annan kauniissa päässä.
-Eli mikä on sun mielestä rangaistavinta, se että joku ajattelee tekevänsä pahaa, puhuu pahaa vai tekee pahaa?
-Se että tekee pahaa.
-Entä jos Anna ei edes ajattele varastavansa omenaa, niin kiipeääkö Anna silti kuin robotti aidan yli ja pöllii ompun vasten omaa tahtoaan?
-Niin no joo, Anna miettii. -Jos asiaa ajattelee noin, niin tietysti ajatus on pahin, mutta voihan ihminen ajatella pahaa toteuttamatta kuitenkaan aikeitaan?
-Mutta voiko ihminen tehdä pahaa, jos hänellä ei ole edes aikomusta siihen? intin.
-Ei tietenkään."

Juha Vuorinen-Nokimusta seikkailu